Kerran minulla oli kissa, joka ei tiennyt, että meillä oli myös olohuone, vaikka ovi sinne oli aina auki, ja ihmiset  ja muut kissat ja koirat siellä viettivät aikaa. Kunnes yhtenä jouluaattona Pörri yht'äkkiä alkoi tuijottaa oviaukkoa hämmästyneen näköisenä ja lähti sitten tutkimusretkelle. Se löysi uuden huoneen! Siitä lähtien sekin alkoi oleskella siellä. Vähän saman tapaista on tapahtunut nukkekodissa.

Kukahan täällä asuu? Takaseinässä on ovi, joka johtanee vielä uusiin huoneisiin.

Joku aika sitten eräänä iltana, kun sähköt olivat poikki ja olin yksin kotona, päätin alkaa askartelemaan kynttilänvalossa, jotain ei niin kovin tarkkaa. Tai sitten jotain sellaista, mitä ei oikein sähkövalossakaan näe kunnolla...

Tulos oli sormenpäälle mahtuva sänky. Jonkun blogissa (en nyt valitettavasti muista kenen) oli kaunis pahvista tehty sänky, jota pimeässä muistelin ja vähän yksinkertaistin. Valojen palattua sänky osoittautui kuitenkin liian isoksi, se olisi hädin tuskin mahtunut huoneeseen. Siispä toisena iltana tein puolet pienemmän.

Suunnittelin jo taloa rakentaessani, että päätykolmiossa makuuhuoneen katon päällä voisi olla kalustettu pikkuruinen tila. Siitä tuli vähän liiankin pieni ja muotonsa puolesta vaikea sisustettava. Joku huonekalu sinne vielä mahtuu, sitten joskus kun inspiraatio taas iskee. Tavarat on aseteltava huoneeseen pinseteillä. Kuvaaminen vasta hankalaa olikin kaikkine lisävalon pitelemisineen. Luulisi, että nykyaikana voisi keksiä myös vasenkätisen kameran!

Hmm, jostain syystä makuuhuoneen vuode on täynnä kirjoja.